kafkan linna

Kunpa olisimme lähteneet täältä jo sinä yönä, voisimme olla jossakin turvassa, aina yhdessä, sinun kätesi olisi niin lähellä että voisin aina tarttua siihen, kuinka minä tarvitsen sinun läheisyyttäsi, kuinka hylätyksi tunnen itseni kun olet poissa, olen tarvinnut sinua siitä lähtien kun tutustuimme.

Vien Kauppatorin toiselle laidalle yllätyksen ja katselen ilmettä, josta löydän vastauksen. 

Näinä aamuina kun kylmä tulee käymään yhä aiemmin ja tunnen koko ajan tarvetta kietoutua villapaitoihin.

Kävellään linnalle asti ja puhutaan siitä, ettei syksy tule samalla tavoin kuin on ennen tullut.

tule mun tykö

Kaunis ilta-aurinko pyyhkii vastapäisen talon ikkunoista pois harmaan ja viime yön jäljet.

Olen nukahtanut sänkyyni, sinne jatkuvien sanojen sekaan. 

Monettako viikonloppua nukut vieressäni, ajattelen kun saan silmäni auki.

Monettako kertaa tartut ihooni unissasi, ajattelen.

the sugary smell

tunnen syksyn saapuvan

Olen oikeassa asunnossa väärän naisen lierihattu päässäni.

Herään jälleen siihen, kun unohdan vetää ilmaa keuhkoihin hengitysten välissä. 

Näen unta New Yorkista, oikeassa asunnossa, siinä unessa etsiväni silmiesi väristä hattua. 

Valheet ja todet, unet ja todellisuus, kaikki yhtä siinä hetkessä kun havahdun enkä hengitä. Painan kämmeneni selkääsi ja opettelen hengittämään tahdissasi.

neljä vuotta sitten, neljä vuotta kaiken jälkeen

Lupiineja, telepatiaa.

Ja ne kaikki tiettyjen katujen talot.

aamu

Hullun elokuun jälkeen me yhä olemme hengissä.

Pesen monta konetta pyykkiä, teen velvollisuuksia järjettömyyksien jälkeen. 

Nämä viimeiset yöt olen uinut ja palellut märkänä matkalla takaisin kotiin, juossut pitkin puolivalmista siltaa, hukannut tunteja Ylioppilasteatterin pihalla kuiskaillen. 

Herännyt yhtä aikaa ukkoseen.