keskiviikko 22. toukokuuta 2013

enemmän kuin koskaan elossa

Huomenna me liikutaan kaduilla, joiden nimiä ei osata lausua. Nukutaan niin täydellisen puhtaissa lakanoissa kuin vain hotellilla voi. Ja kukaan muu ei osaa kieltä jota puhutaan.

Vielä eilen terassilla, täällä, kesässä, yhden viinilasin jälkeisiä ajatuksia. Katsomassa elokuvaa, jossa soi When love breaks down. Joinain päivinä tunnistan itseni jokaisessa hahmossa.

Pakatessani jätin kotiin kesken jääneet kirjat.
Nukun lentokoneessa, luen hajanaisesti kuumassa.
Ja tanssin ja kaadan cavaa päälleni ja huuleni maistuu sangrialta kun niitä suutelee.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti